Ja kun asun valinta lähtee huivista..

Ihastuin tähän pellavaiseen huiviin viime keväänä Brysselissä Massimo Duttin liikkeessä. Mietin kovasti ennen ostoa, että minkä kanssa sitä yhdistelisin, kun on suhteellisen runsas ja värimaailma ei ehkä niin muihin vaatteisiini yhteensopiva. Vihreä on kyllä lempivärini, mutta pukeutumisessa käytän sitä hyvin vähän. Ystäväni kuitenkin saivat minut ylipuhuttua ja niin huivi muutti meille.

No, asua suunnitellessani lähdin liikkelle huivin värimaailmasta. Vihreä. Mitä muuta vihreää minulta löytyy kaapista? Edelliskesänä hankkimani oliivinvihreät chinot ruskealla vyöllä. Hyvä, ne käyvät. Ja sitten yläosa. Jotain vaaleaa, jotta huivi pääsee esiin, mutta kuitenkin niin, että väri tukee huivin värimaailmaa.

Kaapista löysin siskoni minulle aikoinaan antaman Tommy Hilfigerin trikoopaidan. En ollut osannut sitä aiemmin käyttää, sillä käytin trikoopaitoja lähinnä lyhythihaisten mekkojen alla tai sitten ulkoillessa lämmikkeenä. Tämä oli kuitenkin hieman perustrikoopaitaa siistimpi. Valkoinen paita vaati alle aluspaidan ja valmis.

Jalkaan vielä tänä kesänä käytettyinä ostamani ihanat nahkaiset valkoiset tennarit ja se oli siinä.

(Itseasiassa asun kokoaminen ei mennyt noin nopeasti, sitä viilailtiin ja mietittiin, mutta sitten vain loksahti.)

Tämä asu ei ehkä ihan talvisin ole tennareineen, mutta vielä näin kirpakalla syysilmalla menee hyvin.

Ja itseasiassa, vaikka itse sanonkin, tuo huivi kokoaa asun aika hyvin yhteen. Ilman huivia, asu olisi aika "alaston", vai mitä?


Huivi: Massimo Dutti
Paita: Tommy Hilfiger
Housut: Lindex
Kengät: Converse

Kun asun valinta lähtee kengistä..

Joskus tulee ihan mahdoton halu laittaa jalkaan jotkut tietyt kengät. Ja sitten sitä miettii, että mitkä vaatteet sen kanssa parhaiten sopisivat.

Nykyään kaapistani löytyy lähinnä vain helposti yhdistettäviä kenkiä (tosin bilekenkiä ei lasketa tähän), joten aina ei nurinkurinen järjestys aiheuta kummemmin päänvaivaa.

Nyt asun lähtökohtana oli ihan suosikiksesi nousseet Eccon nahkaiset goretex -saappaat, joissa korkoa ei ole nimeksikään, mutta vartta sitten sitäkin enemmän. Lisäksi väri on tummanruskea, joten yhdistely ei olekaan niin helppoa kuin esim mustan.

Ecco, Saunter (ecco.com)

Nyt lähdin yhdistämään kenkiä ihanan IvoNikkolon mekon kanssa. Tutustuin merkkiin viime kesänä Tallinnassa. Tämä mekko ei ollut ainoa vaate, joka silloin kyseisen merkin kaupasta kotiutui. Taisin jäädä koukkuun :)

Materiaali on 100% polyesteriä (mikä on minulle yleensä ihan no-no), mutta ihastuin mekkoon muuten, joten katsoin materiaalia hieman läpi sormien..

Mekon kaulus nousee jännästi kovin korkealle olematta kuitenkaan poolo-kaulus - muuten pääaukko muistuttaa enemmänkin kapeaa venepääntietä ja niskassa on noin 20 cm pitkä hopean värinen vetoketju.
 

 

Mekon malli on suora, eikä vyötäröä ole kavennettu, myös takaosa on hieman etuosaa pidempi. Mustien peittävien sukkahousujen kanssa ei jää liian lyhyeksi. Lisäksi sivuilla on taskut.

Tämä on itseasiassa myös yksi mukavuusmekoistani :)

 

Ainoa hankaluus tässä mekossa on puolipitkät hihat - tai oikeastaan se, ettei tämän päälle saa nätisti mitään pitkähihaista. Eli mikäli on viileää, on joko paleltava tai yrittää huivilla tms saada käsivarsille lämpöä.

Asu ei tällä kertaa ole välttämättä niinkään naisellinen, ehkä ennemminkin tyttömäinen. Saappaat tuovat asuun rentoutta, mutta mustien avokkaiden kanssa mekko menisi vaikka pikkumustasta. Vai mitä mieltä olette?

Mekko: IvoNikkolo

Saappaat: Ecco

Sukkahousut: Lindex

Itse tekemällä sopivampaa?

Olen pitkään harmitellut, että melkein kaikki kivat trikoomekot ja muut työkelpoiset mekot tuntuvat olevan kuitenkin omaan makuun liian lyhyitä töihin. Osansa vie isohko keskivartalon alue pituudesta ja osansa taas erittäin runsas rintavarustus. Mielestäni omalle kropalleni sopii parhaiten polvimittainen, hieman joko A-linjainen tai sitten suoraan kynämallinen alaosa. Vyötäröllä tulisi olla kanssa jotain erilaista, sillä suuren rintavarustuksen ja ison keskivartalon välissä omaan kuitenkin jonkinlaisen vyötärön.

Päivän mekkona on ensimmäinen kokeiluni uudesta ompelumallista, josta tulikin kuosista ja täydellisestä pituudesta johtuen yksi lempimekoistani tälle syksylle. Mekko on siis itse ommeltu, ja seuraavaan malliin aion hieman korottaa vyötäröä. Venepääntie sopii myös ison rintavarustuksen omaavalle, mutta saisi olla aavistuksen kapeampi, että ei niin herkästi vilkkuisi olkaimet, jos kaula-aukko vähän liikkuu.

Legginsit: H&M Plus - Mekko: itse tehty, Eurokankaan palalaarista viskoosisekoite - Kengät: Keinonahkanilkkurit Mekasta

Piristystä sukkahousuilla

Sukkahousut, nuo ihanat asun piristäjät ja niin helvetilliset pukea... Konservatiivisempaan tyyliin nää ihanuudet ei käy mitenkään, mutta itse tykkään pukeutua esim. mustaan hameeseen, kauluspaitaan, siisteihin avokkaisiin ja sitten joihinkin tämänkaltaisiin ihanuuksiin.



Juu, mulla on ihan selkeästi vahva viha-rakkaussuhde sukkahousuihin. Mulla oli aikomuksena linkata tänne vino pino ihania sukkahousuja, mutta ihan se ei nyt onnistu. Joudun osan suosikkisukkispaikoistani vain kehumaan. Eli vakiopaikka mulle ostaa sukkahousuja on Lindex. Yleensä niillä on kivoja pirtsakoita värejä ja kuvioita. Olen ostanut monia ihan huikeita sukkiksia Lindexiltä, valitettavasti monet jo parhaat päivänsä nähneet. Hintaluokka on mun mielestä hyvin kohtuullinen; jotain välillä 6 € -15 €. Valitettavasti sellaiset paksummat puuvillasukkikset on olleet huonoja, ne vaan yksinkertaisesti putoaa päältä (oh, dear, kuinka tuskallinen voikaan työpäivä olla), mutta lycrasukkikset on ihan mahtavia. Kestäviä, värikkäitä, ihania. Kuvat tämän hetken valikoimista jää nyt uupumaan, koska jostain syystä nettikaupan sivuilla ei ole kuin murto-osa liikkeiden valikoimista.



Seuraavaksi olin tulossa kehumaan Voguen sukkahousuja. Ja toki kehun niitä edelleen ja olisin usuttanut kaikki Nanson nettikauppaan ostelemaan niitä ihanuuksia. Paitsi että kun aloin etsiä kuvia, mulle selvisi, että sukkiksia ei enää nettikaupoissa myydä. Joka tapauksessa suosittelen. Ainakin Sokoksilta ja Nanson myymälöistä niitä löytyy. Ihanissa väreissä kestäviä, kohtuuhintaisia ja ennen kaikkea valumattomia sukkahousuja.



Sockdrawer on myös kauppa, josta olen ostanut ihanuuksia. Heillä on myymälä Flamingossa, mutta myös nettikauppa löytyy. Hyvin on xl-koon reiteni ja takalistoni mahtuneet myös l/xl-koon sukkahousuihin. Näissä vaan on sitä jotain.

Nää ihanuudet mulla onkin:

No joo. Tätä postausta tehdessäni löysin aivan ihania juttuja. Valitettavasti monia niistä vaan ei ole tarjolla xl-koossa, mutta kaikenlaista löytyi silti. En ole koskaan tutustunut nettikauppaan nimeltä Pinkmonkey, mutta voi olla, että mun on lähiaikoina pakko. Pienemmille ihmisille siellä on tarjolla ihan vaikka ja mitä, mutta isommassakin koossa kaikkia ihanuuksia. Katsokaa vaikka:

Pienemmässä koossa siellä sitten onkin jo vaikka ja mitä:

Sitten löytyi vielä toinen uusi tuttavuus, eli Boutique LouLou . Myös siellä oli monenmoisia ihanuuksia, enempi tietty taas pienemmässä koossa. Mutta mutta... XL-kokoisina muun muassa tällaisia:

Etenkin noi ylemmät on huikeat. Sitten kokomerkinnällä "yksi koko" löytyi taas vaikka mitä. Jos jollain on kokemuksia näistä niin mielellään kuulisin. Mahtuuko paksummatkin jalat ja isompi ahteri? Mikään nimittäin ei ole niin epämukavaa kuin liian pienet sukkikset... Tällaisia mahtavuuksia olisi tarjolla:

Ja nämä nyt löytyi naamiaisosastolta, mutta mä kyllä pukisin toimistoonkin:

Tällaisia. Saattaa olla, että seuraavan tilipäivän tullen joudun ostella vähän sukkiksia. Mielellään otan vastaan vinkkejä ja kokemuksia. Nää kaksi viimeistä nettikauppaa, joihin tässä postauksessa linkkasin, on mulle vieraita. Kertokaa muillekin näiden ja/tai muiden kauppojen ja merkkien kokemuksia ja vinkkejä!

Toimistokelpoinen mukavuusasu

Kaikilla meillä on niitä päiviä, kun turvottaa ja mikään ei tunnu näyttävän hyvältä - vähän niin kuin bad hair day kropalle. Ja silti pitäisi näyttää siistiltä!

Hyvän mukavuusasun määritelmä minulla on "se ei kiristä tai purista eikä makkaroita näy ja olo on silti naisellinen". Itselläni on näin äkkiseltään laskettuna neljä mukavuusmekkoa.

Työskentelen virastossa eikä minulla ole määrättyä pukukoodia. Rakastan silti panostaa pukeutumiseen ja tyylini on verrattain naisellinen. Kokoni on noin 40(-42) M/L, joten ihan siroimmasta päästä en ole, mutta en anna sen häiritä. Minulla on pitkä selkä ja suhteessa lyhyet jalat, joten housuissa lahkeet ovat yleensä aivan liian pitkät ja mekoissa ja takeissa selkämykset puolestaan liian lyhyet. Lantiota minulle on suotu runsaasti ja lapsista kilojen kertymisen jälkeen nähtävästi myös rintamusta. Ja vatsaakin löytyy.

Tänään päälläni oli Nanson I'm your queen -kuosinen mekko yhdistettynä mustiin peittäviin sukkahousuihin ja mustiin Gaborin mokka-nilkkureihin. Mekossa on puolipitkät hihat, joten mustalla neuletakilla saa muokattua asua lämpötilan mukaan. Mekossa erityisesti ihastuin tuohon malliin. Pussimallisen hameosan ja runsaan yläosan väliin on tehty vyötärökaistale, joka luo vyötärön, vaikkei sitä löytyisikään. (Ja peittävät sukkahousut antavat anteeksi mekon ehkä hivenen lyhyen helman.) Mekko on suht ohutta trikoota, joten ei kiristä eikä puristakaan. Kaulaan tuleva rusetti on kuin piste iin päälle.

 

Mekko: Nanso
Kengät: Gabor
Neuletakki: Seppälä

Miksi kannattaa pelata varman päälle?

Oma pukeutumistyylini ei ole mitenkään konservatiivisin eikä työyhteisöni edellytä niin muodollista pukeutumista mitä muutaman kanssakirjoittajan työnantajat, mutta silti kokemus on opettanut, että kannattaa tietyssä määrin pelata varman päälle kun töihin vaatteita valitsee.

En tiedä miten eilen kalenteriani luin, mutta olin vakaasti siinä kääsityksessä, että tämä päivä pitää sisällään vain talon sisäisiä palavereja. Olin kyllä huomannut että aamupäivälle oli merkintä kuvauksesta, mutta luulin sitä yhteen esiteprojektiin liittyväksi kuvaukseksi. Puolijuoksua lähijunalle kiitäessä kuitenkin tajusin, että kuvat tulevatkin erääseen järjestömme lehteen ja kuvattavana olen minä itse.

Siinä kulkiessani ehdin jo pohtia että mitä sitä tulikaan kiskottua niskaan ja löytyykö toimiston kaapista päälle muuta kuin takavuosien naamiaisiin hankittu tiikeripuku. Onneksi tietty perusharkinta oli toiminut kaapin edessä seisten ja päälle tuli automaattisesti valittua suhtkoht siisti mekko. Oikein varman päälle pelatakseni olisi kannattanut napata vielä neuletakki matkaan, jotta tarvittaessa saisin kädessäni olevan tatuoinnin peittoon, mutta oli tämä nyt sentään parempi kuin se, että olisin tullut töihin polvipussillisissa riemunkirjavissa leggingseissä ja soputeltan kokoisessa mukavuustunikassa.

Kuvan mekko edustaa myös edellisessä postauksessani näkyvää turvamekkokategoriaa. Lindexin kevyesti kellohelmainen trikoomekko on ostettu aikanaan messukäyttöön ja oli pitkään kaapin perällä varattuna vain messuilua varten, mutta lopulta mekko osoittautui mahtavaksi työvaatteeksi. Viskoosisekoitekangas on riittävän painavaa, jotta se laskeutuu hyvin ja kankaassa on hillitty kiilto. Sivutaskuissa kulkee mukana kännykät ja avaimet työpaikan kerrosten välillä suhatessa ja vajaamittaiset hihat ovat itselleni mieluiset. 

Pidän myös mekon mittasuhteista. Helma on riittävän pitkä 172 senttiselle käyttäjälle ja hyvää on myös se, että vyötärön leikkaus on riittävän matalalla. Olen rintava ja usein vastaavien mekkojen kanssa on ongelmana se, että vyötärön ja rintojen väliin ei riittävästi "ilmaa", koska vyötärön leikkaus on korkeammalla. Pieni juttu, mutta vaikuttaa uskomattoman paljon siihen miltä vaate näyttää päällä. Periaatteessa vaate olisi tuolloinkin ihan oikeaa kokoa, mutta leikkaus aiheuttaa helposti sen, että näyttäisin paljon isommalta mitä oikeasti olen kun vyötärön seutu ei tule kunnolla esille.

Tämä mekko on myös helposti asustessavissa. Tällä kertaa flunssaisen kipeää kurkkua lämmittää villa-modaalihuivi, mutta on tässä myös juhlittu pikkujoulut niin, että kaulaan on vaihdettu iso koru ja jalkaan pistetty korot.

Mekko: Lindex - Huivi: Becksöndergaard - Kengät: Clarks

Monikäyttöinen luottomekko

Tämä on yksi monikäyttöisimmistä työvaatteistani eli voisin sitä varmaan sanoa turvavaatteeksi. Tummansininen väri ei ole liian synkkä ja sopii sinisiin silmiini, siinä on tarpeeksi pitkät hihat, jotta voin pitää sitä ilman jakkuakin, se on kivan tilavasti leikattu antaen mulle hyvin liikkumavaraa, mekko ei ahdista tukevammankaan lounaan jälkeen, eikä se rypisty!

Lämpimämpään vuodenaikaan, eli tämä kuva on otettu syyskuun alussa, heitin työmatkan ajaksi pontson päälleni. Yhdistän yleensäkin paljon mustaa ja beigeä. Tässä nyt on tummansininen, musta & beige yhdistettynä mutta käytännössä tuo pontso peittää sinisen mekon niin, että väreiksi jää taas musta ja beige.

Ja virallisemman kokonaisuuden siitä saa kun vetää jakun päälle. Tämä vaalea jakku on ihan vain H&M:stä ja se on kestänyt konepesuakin. Siinä on naisellinen leikkaus ja se sopii hyvin mekkojen kanssa. Mekko yhdistettynä vaaleisiin kenkiin (mitkä näyttääkin olevan joka kuvassa) antaa raikkaamman lookin mutta nyt syksyn edettyä mustat avokkaat sopii paremmin.

Kurssipäivään mukavuutta

 

Edustan toistaiseksi tämän blogin suurinta osallistujaa, vaatekokoni on XXL/48-52 luokkaa. Lisäksi pituutta ei ole mahdottomasti siunattu, joten omat haasteensa on löytää miellyttäviävaatteita, jotka myös olisivat siistit ja korostaisi kropan parempia puoli (kapeahkot nilkat, jonkinlainen tiimalasimalli). Lisäksi työajastani n 40% menee toimistolla omassa työhuoneessa, 20% konsulttien luona palavereissa sekä 20% työmaalla ulkona turvaliiveissä ja -kengissä. Näihin kompoihin pitäisi löytää sopivia yhdistelmiä, joissa voin sukkuloida tilanteesta toiseen yhden päivän aikana.

Tämä asu on kuitenkin koulutuspäivästä, kun sai rauhassa pukea jotain mukavaa mutta siistiä ilman, että tarvitsi miettiä sen yhdistelemistä esimerkiksi sinne työmaalle. Tummat legginsit, trikoohame sekä trikoinen pussipusero sopi hyvin yhteen suuren mustan huivin kanssa. Legginsit ovat pääosin H&M:n plusmallistosta tai Lidlin plusmallistosta - parhaat hinta-laatusuhteet (mm sisäreidet hankaavat useissa malleissa todella nopeasti puhki) ehdottomasti! 

Isojalkaisten toimistokengät

Vinkkejä kauniiden kenkien valintaan silloin kun kengännumero on iso ja tavoitteena klassinen businesspukeutuminen

Tosiasia on, että kengännumeroni on 42. Vuosikymmeniä koitin tunkea jalkojani numeroon 41 mutta tämänkin virheen kautta olen oppinut, mihin mun isojalkaisena toimistopukeutujana kannattaa kiinnittää huomiota kenkiä ostaessa.Tässä artikkelissa on kaikki vinkkini esimerkkikuvien kera. Tiedän, ettei 42 ole enää mikään erikoisen iso. Siroksi yhdistetyn tyyli-ikoni Audrey Hepburnin jalka oli myös kokoa 42 ja hänen uransa huippu oli kuitenkin 50-luvulla, jolloin sirous oli naisellisuuden synonyymi!

Vaihtokengät

Aloitan artikkelini tällä, sillä vaihtokengät tekevät kenkien valinnan toimistoon heti paljon helpommaksi. Tämä ei tarkoita työpöydän alla kasvavaa kenkäpopulaatiota vaan sitä, että suurimpana osaa vuodesta ulkokengät ei sovi sisälle. Tätä itseasiassa pidän ihan universaalina ohjeena, en vain isojalkaisten, mutta etenkin me isojalkaiset, jotka mekin tarvitsemme ulkona keliin sopivat, usein todellisuutta suuremmilta näyttävät välikausi- tai talvikengät, halutaan vaihtaa jalkoihin tyyliin ja tilanteeseen sopivammat ja mahdollisimman nätit kengät.

Vaihtokengät tyylikkäin kuljettaa aina kenkäpussissa mutta toiseksi tyylikkäin "ihan miten vaan". Tästä ei kannata stressata. Vain asuun sopimattomat talvikengät on no-go business-tyylissä.

Omalla toimistollani säilytän muutamaa korkokenkäparia pysyvästi. Ulkopuoliseen konferenssiin otan korkokengät kenkäpussissa mutta yksittäiseen asiakaskokoukseen asiakkaan luona laitan sään mukaan kompromissikengiksi joko nilkkurit tai saappaat.

Pedikyyri

Ehkä vähän höpsö ajatus tässä yhteydessä mutta en niin arkeile  näyttää 42 kokoisia jalkojani jos kenkiä vaihtaessani sukkahousujen läpi kuultaa siistit punaiset varpaankynnet ja rasvatut kantapäät. Hoitamattomattomia jalkoja taas on nolo vilautella olisi jalat muuten miten nätit tahansa.

Kenkien pitää olla sopivat

Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys mutta aivan liian moni nainen kulkee liian pienissä kengissä tai muuten epäsopivissa kengissä! Sveitsin suurimman pankin, UBS:n julkaistessa  pukeutumisohjeita työntekijöilleen, mainitsivat he tämän asian erikseen. Etenkin naisille suunnatussa ohjeessa suositeltiin sisäänajamaan uudet kengät kotona, jottei hiertävät kengät häiritsisi keskittymistä esim asiakastilanteessa. Tuo tietenkin on se viimeinen asia, mikä on tehtävä uusien kenkien kanssa. Ei epäsopivista kengistä tule sopivia vaikka miten niillä kotona kävelisi.

Kenkien saatavuus

42-kokoa saa vielä hyvin mutta olen tehnyt havainnon, että kivijalkakaupoissa, joka merkkien omissa liikkeissä on kokoja huonommin, kuin nettikaupoissa. Gaboria ja monia muita merkkejä saa nettikaupoista, kuten vaikka Zalandosta, yleensä aina myös kokoa 42 kun taas kivijalkakaupassa koot loppuu 41:een. Helsingissä on isoihin ja pieniin kenkiin erikoistunut liike 
Bellissima, mistä saa naistenkenkiä kokoon 48 asti.

Avokkaat

Korkokengissä on eniten tarjolla todellisuutta pienemmältä näyttäviä kenkiä ja niitä käytetään niin hameiden, kuin housujen kanssa.

Niissä voi helpoiten yhdistää kaikkia optisia keinoja saada kenkä näyttämään pienemmältä ja sirommalta: kevyet materiaalit, siro rakenne ja korko, pyöreä kärki, avoimuus ja jalan pituuden optisesti katkaisevat koristelut.

Alla esimerkkejä isojalkaisille suositeltavista bisnestyyliin sopivista kengistä.
Kaikki alla olevat kenkäkuvat ovat Zalandon sivuilta.

Nämä Peter Kaiserit ovat klassisen kauniit, lesti on miellyttävä, korko ei korkea, kenkä avonainen ja pieni halkio avaa kenkää vielä lisää niin, että kärkiosa on entistäkin lyhyempi ja kärki tylpätty sekä sen päällä on pituuden katkaiseva hillitty rusetti. Nämä mulla on mustana.

Näissä Peter Kaisereissa on hivenen matalampi ja leveämpi korko, minkä ansiosta nämä kengät ovat niin mukavat jalassa, ettei tosikaan. Pystyn seisomaan näillä vaikka koko päivän ja nämät kengät mulla on beigenä ja mustana.

Ja esimerkkikengät jatkuu. 

Kärki on typistetty, sen päällä on etuosaa osittain peittävä hillitty rusetti, kenkä on hyvin avoin.

Kärki on kevyesti pyöristetty, kengän muoto on kaunis ja avoin,  kärjen päällä on (minun makuuni vähän liian dominoiva) linjan katkaiseva rusetti.

Kärki on katkaistu hyvin elegantisti erilaisella nahkalla ja ylempi osa avautuu ylöspäin. Se peittää hyvin varpaat, mutta ei varmasti purista jalkapöytää ja varsinainen etuosa, mikä isoissa numeroissa on se todella ison näköinen osa, vaikuttaa tässä kengässä hyvin pieneltä. Ainoastaan stilettokorko voi olla haasteellinen mutta tuo, noin 5 sentin korko menisi vielä businesstyyliin.

________________________________________________

Ja vastaavasti tässä muutama esimerkki nätistä kengistä, jotka EIVÄT ole eduksi suurissa numeroissa. Myös nämä kuvat on Zalandosta.

Pienijalkaisella ystävälläni on nämä Oxitalyt ja jopa hänen pienet (koko36) jalat näyttävät isoilta! Kuvittelin nämä omissa jaloissani ja minä olisin pelkkää jalkaa koko nainen.

Terävä kärki jatkaa kenkää ainakin sentin ja tuo läppä edessä tekee isossa koossa jalasta massiivisen.

Kenkä ei ole tarpeeksi avonainen isolle jalalle ja kengän kärki on terävä. Minulla on parit kengät, joissa on  tälläinen korko mutta en ole vielä muodostanut mielipidettä siitä, miten se vaikuttaa jalan/kengän koon vaikutelmaan...

Kenkä ei ole tarpeeksi avonainen ja kärki on terävä, lisää jalan pituutta ainakin sentin.  Myös kengän muoto johtuen koron muodosta ja kulmasta antaa optisen harhan kengän olevan vielä pitempi, kuin on. 

_________________________________

Nilkkureita

Nilkkureita käytetään housujen kanssa. Nämä kolme nilkkuria ovat kaikki nättejä ja bisnestyyliin sopivia mutta isojalkaisena valitsisin vain yhden.

Tässä Högl kengässä on kaunis korko mutta suippo kärki. Kuva lienee koosta 37 tai 38. Koossa 42  tuo suippo kärki tekisi kengästä vielä suuremman, kuin se jo muutenkin on.

Korko on sen näköinen, että sillä olisi hyvä kävellä mutta myös tässä Peter Kaiserissa on suippo kärki. Venytä kuvan kengän kärkeä usealla sentillä ja se näyttää siltä, että vain sauvat puuttuu! 

Tällä Peter Kaiserilla on kaunis muoto, korko näyttää tukevalta ja kengänkärki on pyöreä, mitkä molemmat ottavat pituutta pois - valitsisin tämän kengän.

Saappaat

Saappaita käytetään bisnestyylissä hameen kanssa mutta sopivat ja isoissa jaloissa nätit saappaat kuuluvat vaikeimmiten löydettäviin kenkiin.

Tässä erimerkkejä saappaista, jotka ovat klassisen kauniit ja joissa iso jalka ei näytä isommalta, kuin se jo on.

Kenkien sirous

Nyt jätetään toisarvoisiksi mielipiteet siitä, miten suuret kengät eivät voisi olla siroja ja keskitytään vain siihen haasteeseen, miten suurikokoinenkin kenkä voi olla siro.

Valitsin nämä kengät kuvainnollistamaan tukevan ja siron kengän eroa.

Tälläinen kenkä, kuin tämä musta on mukava, toimistoon sopiva ja pienissä kokonumeroissa ihan  nätti. Mutta isoissa ko'oissa tämäntyyliset kengät näyttävät valtavilta. Tälläisiä voisin käyttää välikautena ulkona leveälahkeisten housujen kanssa mutta sisällä vaihtaisin ne heti pois. Hameen kanssa, enkä edes kapealahkeisten housujen kanssa en isojalkaisena käyttäisi missään nimessä sillä jalat näyttäisi näissä todellisuutta suuremmalta.

Mutta muutamat vähän samantyyliset kengät olen löytänyt sekä ruskeina, että mustina mutta paljon sirompina (kuva löytyi vain ruskeista). Nämä kengät ovat sirot myös suurikokoisina mutta valitettavasti ne ovat myös paljon viileämmät, kuin ylläolevat tukevammat kengät. Siroutta näihin kenkiin tuo pehmeämpi ja ohuempi materiaali ja pehmeämpi ja ohuempi pohja ja kanta. Optisesti sitä pienentää suuri aukko, poikkisaumat sekä jalkapöytää peittävät pompulat. Näitä kenkiä käytän niin hameiden, kuin housujen kanssa smart ja casual lookissa.

Äärirajoilla...

Niinpä niin. XL-kokoisen ihmisen vaatteiden oston ihanuus. Milloin pukee itsensä liian suureen telttaan ja siten saa näyttämään itsensä vielä suuremmalta ja muodottomammalta möhkäleeltä? Missä sitten menee toinen raja, ettei nyt näyttäisi siltä, että on survonut itsensä kaksi numeroa liian pieneen makkarankuoreen?

No, mä nyt tällä kertaa tein jälkimmäisen. Tosin koot nyt tuntuu muutenkin olevan ihan mitä sattuu, siksi nettishoppailu ei ole mun juttu ollenkaan. Lähdin ostamaan värikkäitä sukkiksia. Yleensä ostan sukkahousuni Lindexiltä tai Nansolta (Vogue) ja ihan kivasti molemmista on löytynyt tosi värikkäitäkin sukkahousuja. Paitsi tänä syksynä. Joten sukkahousuja ei nyt löytynyt, mutta iskin silmäni yhteen alerekin ihanuuteen. Jätin hameen ensin rekkiin, koska ainoa yksilö oli kokoa M ja mun takapuoleni ja mahani on kokoa XL tai jopa XXL. Sovittelin paria muuta hametta, mutta tää söpöliini kummitteli mielessä ja pakkohan se oli sovittaa. Yllätyksekseni se jopa mahtui päälle aivan sujuvasti. Noh, nyt sitten ollaan kyllä siinä rajoilla, että onko tuo liian pieni käytettäväksi. Samoin ollaan mun makuuni hyvin siinä rajoilla, että onko tuo liian lyhyt käytettäväksi sukkahousujen kanssa (leggingsien kanssa mun raja menee jokusen sentin ylempänä). Joka tapauksessa päätin nyt, että toi saa luvan olla aivan soveltuva hame. Jos se olisi vähemmän ihana, se ehkä olisi liian lyhyt...

Muut asusteet löytyi kaapista jo valmiiksi. Ihan ei ole kaikki siniset samaa sävyä, mutta olkoot. Toi vaan oli niin ihana, huikeaan yhdeksän euron hintaan en vaan voinut jättää sitä kauppaan. Mä muuten luulin, että en tykkää oranssista enkä sinisestä, mutta yllättäen vaan löytyi kaikki tarvittava jo kaapista.

Turvamekko työmatkalla

Hotelliyöt voivat tuntua ajatuksen houkuttavilta niin kauan kun ei ole siinä tilanteessa, että voi sanoa Sokos Hotellissa kuin Sokos Hotellissa, että talo on tuttu ja ei tarvitse kertoa mistä aamupalaa saa. Pahimmillaan reissaaminen on puuduttavaa, mutta pienillä asioilla siitäkin saa tehtyä mukavaa ja yksi mukavuustekijä on vaatteet.
Työkaverini nauravat minulle kun kerron pakkaavani reissulle mukaan turvamekon, mutta kun päällä on hyvät vaatteet niin reissussakaan ei rähjäänny ja ainoa mikä puuttuu on takapuoli junan penkillä. Hyvä työmatkojen turvamekko on vaate, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Omani on napakkaa trikoota ja ostettu Nansolta muutama vuosi sitten. Mekko on siitä näppärä, että sitä voi käyttää hyvin kaikkina vuodenaikoina ja viileämpinä vuodenaikoina turvavaatekerrointa nostetaan neuletakilla. Tässä tapauksessa takavuosien Hullujen päivien Filippa K:n neuleella, jonka kulahtamista pelkään jo etukäteen. Kevyt, mutta kuitenkin lämmin neule on omiaan reissussa ja luonnonkuituisena se ei hiosta kun reissajaa kiitää pää kolmantena jalkana kohteesta toiseen puoli omaisuutta olkalaukkuun sullottuna.
Onko teillä omia työelämän turvavaatteita? Osalla niitä varmasti on käytössä työsuojelullista lähtökohdista, mutta kyllä me henkisen työn tekijätkin taidetaan omat työturvavaatteemme tarvita vaikka työpaikalla suurin onnettomuusriski onkin paperiviillot.

Vähän väriä

Pukeutumiseni toimistossa on hyvin vaihtelevaa. Välillä on mukavaa olla mahdollisimman rennosti, joskus taas tilanne vaatii hieman enemmän panostusta. En aina isommin jaksa miettiä pukeutumista, mutta ihan miettimättäkin olen huomannut, että yleensä pukeutumisessani on jotain väriä tai joku "juttu". Mulla voi olla muuten mustaa, mutta sitten jalassa on riemunkirjavat sukkikset. Tai sitten pukeutuminen voi olla muuten hyvin hillittyä, mutta hameessa on pöllöjä. Tai joskus kaapista sattuu samaan aikaan päälle anilliininpunaista, limenvihreää ja turkoosia ja näytän siltä kuin kolmevuotias lapsi olisi ihan itse päässyt valitsemaan vaatteensa. 

Ensi alkuun kuitenkin melko lailla perussettiä. Vähän hillittyä, vähän väriä. Aiemmin käytin leveämpiä hameita (koska iso takapuoli), mutta nyt viime aikoina olen tullut siihen tulokseen, että ei se pehva nyt pöllömmältä näytä, vaikka se olisi verhottu vähän niukemminkin. Olen siis löytänyt kynähameet. Nykyään vaatekaapissani on useita kynähameita. On mustia, harmaita, raidallisia, kukallisia, tulossa on jopa dinosauruskynähame. 

Tällä kertaa päällä kuitenkin Lindexin kynähame ja KappAhlin perustoppi. Väriä tuo sitten Seppälän neulebolero ja saman sävyiset Voguen sukkahousut.