Bleiserillä ryhtiä farkkuasuun

Tiedättekö sen päivän, kun on vaan pakko saada pukea jalkaan lempifarkut? Tänään oli sellainen päivä. Edellisenä päivänä valitut vaatteet tuntuivat kerta kaikkiaan vääriltä, ja siniset lempparifarkkuni suorastaan huusivat päästä jalkaani. Kauluspaitakin tuntui ahdistavalta, ja halusin viettää päivän mukavassa t-paidassa.

Toimistossa tällaisen aamun pelastus on hyvä bleiseri. Sillä saa ryhtiä muuten rentoon farkku- ja t-paitayhdistelmään.



Itse olen hieman päärynävartaloinen, ja bleiserillä saa kätevästi keskivartalon muhkurat ja jenkkakahvat piiloon. Samoin paksut käsivarret häviävät kivasti hihoihin napakoiden olkatoppausten ansiosta. Olemus on ryhdikäs, mutta olo silti edelleen rento. Ihana vaate tuo bleiseri!

(Muutenkin olemuksesta kyllä huomaa, että olo oli aika väsynyt ja homssuinen, joten älkää pliis kiinnittäkö huomiota liimalettiin. Takaa ja sivusta nopea ponnarikampaus näytti ihan kivalta, ainakin vielä aamulla peilissä... )

 

Tummansininen bleiseri: H&M
Farkut: Esprit
T-paita: Mango
Saappaat: Ecco

Pakkassään takki

 

Joulun jälkeen saapui viimein eteläänkin kovat pakkaset, ja kaivoin kaapista villakangastakkini viimein esille. Tähän mennessä olen tosiaan kulkenut pääosin Stockmannin hullareilta ostamallani viitalla, joten nyt pakkasella kaivattiin jotain lämpimämpää jo päälle. 

Villakangastakkini on H&M:n plus-mallistosta toissa talvelta. Tänään päälle eksyi myös paksut mustat leggarit, H&M:n trikoohame sekä kirpparilta joskus löydetty Vilan musta laatikkoneule. Jalassa nuo ikuiset monitoimisaappaani, Crocsilta ne. 

Astetta siistimpänä

Aina joskus pitää pukeutua vähän siistimmin. Viime aikoina olen suosinut kynähameita, mutta aina joskus sitten vaihtelun vuoksi vähän leveämpää helmaa. Helppo yhdistelmä on hame, toppi ja neuletakki, joka sitten h-hetkellä vaihdetaan jakkuun. Kuten tässä. Mustat sukkikset, leveä hame (en muista merkkiä, mutta Halosen alerekistä), vaaleanpunainen toppi (no vähän väriä sentään) ja jakku samoin Halosen alerekistä. Kuvassa ei näy, mutta siinä on hyvin, hyvin hentoa liituraitaa. 

Hieman pötkömäinen vaikutelma tuosta syntyy. Jakku saisi olla ehkä aavistuksen verran lyhyempi, tai jotain. Mutta mä nyt en ole yhtään jakkupukuihminen ja sen vuoksi en rehellisyyden nimessä ihan hirveästi ole jaksanut niihin panostaa. Hyi minuu. Mut menisköhän tää jo smart casualin puolelle? 

Viikonloppu seminaari

Olin muutama viikko sitten koko viikonlopun kestävässä koulutus/seminaarissa toisella puolen Suomea. Seminaari liittyi omaan työhöni/alaani, ja usein siellä monella on selkeästi siistimpää päällä plus illalla oli luvassa illallinen ravintolassa sekä standupia läheisessä kulttuurikeskuksessa. Kuitenkin itse kaipasin samalla jotain mukavaa päällä, joten tällä kertaa jätin jakkutakin kotiin ja nappasin mukaan mustan neuleliivin mekkoni kanssa. 

Mustat sukkahousut, saappaat, trikoomekko sekä musta neuletakki ja olo tuntui asialliselta mutta mukavalta. Sukkahousuni ovat (kuten suuriosa legginseistä) H&M:n Mama-puolelta, sillä vartalonmuotoni on aika vatsan seudulle keskittyvää massaa. Näihin mahtuu hyvin maha mutta vetää silti aavistuksen slimmiksi oloa. 

Neuletakki: Lindex

Mekko: itse tehty

Sukkahousut: H&M Mama

Tapahtuipa kerran Marimekolla..

Tässäpä päivänä eräänä piti ihan vaan pistäytyä kokeilemaan yhtä (tai paria) mekkoa Marimekon liikkeeseen, kun liikkeen ohi viipotin.

Reissu onnistui yli odotusten. Tai no. Siinä meni veronpalautukset. Löysin yhden mekon (sitä mitä olin jo edellispäivänä verkkokaupassa klikkaillut ostoskoriin) lisäksi kaksi muutakin mekkoa (joita olin kyllä Marimekon mainoksesta sillä silmällä ihaillut).  Onneksi en tilannut ko. mekkoa netistä, sillä olisin tilannut väärän kokoisen. Ihailin mekkoa päälläni peilistä ja myyjä pohti ääneen, että voisin kokeilla pienempää kokoa. Ja sehän istui :)

Olin jo kyseisen mekon päättänyt ostaa ja ajattelin vain kokeilla muutamaa muuta mekkoa - ihan vain, jotta saan mekot pois kummittelemasta päästäni. Ja vimpula sentään. Kaksi muutakin istui kuin valettu ja olin päätösten edessä. Tässä vaiheessa myyjä teki kyllä hyvin työtään ja kertoi mekkojen mitoituksen muuttuvan hieman kevätmallistossa, eli kun on löytänyt hyvän mallin, niin kannattaa käyttää tilaisuus nyt hyväkseen. Keväällä tilanne voi olla toinen. 

No, kirjoituksen alusta voi jo päätellä miten tässä kävi. Rahan menon lisäksi muuta negatiivista en reissusta löytänyt. Tässä kaksi käytössä olleista ostoksistani - kolmatta pantataan jouluun.

Molemmissa kuosina pikku suomu.

Yllä olevaa mekkoa en ehkä kovin virallisiin tilaisuuksiin laittaisi. Menee enemmän rennon puolelle. Kesällä näen itseni käyttämässä tuota hihat käärittyinä ja kivat sandaalit jalassa.

Tämä mekko on samaa mallia kuin aiemmin esittelemäni oranssi mekko. Tykkään siitä, että mekko ei ole tyköistuva, vaan on suora malli. Mustavalkoiseen on kiva yhdistää värikäs huivi. Tämä asu menee jo smartista ja hillitymmän asusta saa jättämällä huivin kokonaan pois.

Jatkossa pitää taas keskittyä siihen mitä kaapista löytyy, eikä juoksennella tekemässä heräteostoksia - oli ne sitten kuinka ihania tahansa ;)

Marimekko vaatemerkkinä jakaa mielipiteitä aika jyrkästikin. Itse antauduin merkille hieman vahingossa - mutta nyt voin myöntää olevani koukussa.. 

Onko sinulla tiettyjä vaatemerkkejä, joita löytyy kaapista enemmänkin ja joiden liikkeistä/hyllyiltä löydät itsesi silloin tällöin haahuilemasta?

Mekot ja huivi: Marimekko

Kengät: Ecco

Sukkahousut: Lindex

Väriä ja lämpöä tavalliseen asuun

Näin joulun alla alkaa viimein kalenteri hieman hiljentyä, eikä tänään ollut ohjelmassa yhden yhtä palaveria. Toimistolle ei myöskään jaksa näin viimeisinä hetkinä ihan hirvittävästi panostaa, mutta jotain väriä sentään tällaiseen perusmukavaan mustavalkoisuuteen on mukava laittaa vaikkapa huivin avulla. Tämän sidonnan opin Lontoon reissullamme eräällä shoppailureissulla, kun liikkeen myyjä mallasi huivia mukaan. Myös talvisen viileyden saa taitettua lämpimällä huivilla! Tämä väriläikkä on äitini tuliaisina tuoma Egyptistä, ja sillä kyllä pärjää melkein missä tahansa pakkasessa. Eikä kutita kuten villahuivit! 

T-paita: Noom

Neule: H&M

Farkut: Levi's

Lupaamaani väriä maanantaihin

Olen jo lomille kirmaisemassa mutta uhkasin edellisessä kirjoituksessani laittaa maanantaille enemmän väriä ja voilà!

Jottei sentään ihan villiksi mene niin yhdistin punaiseen hameeseen vain mustaa. Tämä on yksi luottoasuistani toimistopäivinä kun ei ole asiakastapaamisia. Firman sisäisiin kokouksiin, joissa pitää silti olla vähän tärkeämmän näköinen, vedän mustan jakun tuohon päälle. Kesällä yläosana on simppelisti musta t-paita.

Ja kun minulla normaalisti työvaatetus eroaa vapaa-ajan asuistani suuresti, on tämä hame ja tämäntyylinen asukokonaisuus sellainen, missä minua näkee myös vapaa-ajalla :)

Vajaahihainen paitapusero on H&M:stä

sukkisten alkuperää en enää muista

Kengät, mun työpöydän alla asuvat Gaborin avokkaat.

____________________________________________

Tämän postauksen myötä vetäydyn lomille 

ja toivotan puolestani kaikille T&T:n lukijoille 

rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2016! 

____________________________________________

Vyötärön paikka on missä?

Kyllä, mun vartalonmuodolla vyötärön paikka on vaikea. Mä en osaa sanoa, mikä olen vartalotyypiltäni. Edestä tai takaa katsottuna muotoilevat alusvaatteet tekee musta ehkä x:n. Sivusta katsottuna omena. Tai ei, ei edes omena vaan... ööh... kasi? Kahdella vatsamakkaralla. Haastavaa. Tämän postauksen kuvat on pääosin Elloksen sivuilta, paitsi ne, joissa on erikseen mainittu muuta.

Jos mä puen päälleni mekon, jossa vyötärö on oikeasti vyötärön korkeudella, tulos on karmea. Se ylempi vatsamakkara oikein huutaa olemassaoloaan. Olen kokeillut sekä istuvilla yläosilla että löysillä yläosilla, mutta jos vyötärön korkeudella on joko vyö tai joku leikkaus, tulos on aina ja väistämättä paha. Siispä vältän esimerkiksi tällaisia vaatteita:

Monien vaatevalmistajien mielestä mun pitäisi pukeutua vähintään puolijoukkuetelttaan - mielellään eläinkuosiseen - koska olen kokoa 44-48. Mutta ei, ei lähdetä sillekään linjalle. Mullakin on joitain xl-mallistojen vaatteita, jotka istuu täydellisesti, muun muassa mun alusasupostauksen paitapusero. Mutta vieläkin aivan liian usein xl-mallistojen vaatteet on mun päällä muodottomia telttoja, jotka vain ja ainoastaan korostaa mun kokoa. Esimerkiksi tiedän jo valmiiksi, että mun päällä tää ei näyttäis hyvältä:

Sitten on oma lukunsa mekot, joissa ei edes yritä olla vyötäröä. Siron ja hoikan päällä ne näyttää hurjan hyvältä, mun päällä... oh dear. "Hei, olen lihava ja haluan verhota lihavuuteni maailman suurimpiin ja huonosti istuvimpiin vaatteisiin".

Tämä nyt on toppi, mutta sama idea.

Tosin nämä edelliset voivatkin muuttua huippukivoiksi vyöllä. Ei, sitä vyötä ei asetella vyötärön korkeudelle vaan rintojen alle, sinne, missä mulla on mun "vyötärön" kapein kohta.


Vielä pari mekkoa, jotka todennäköisesti ei toimisi mulla.

Tässä luultavasti on vyötärö liian alhaalla. Muutenkin, leikkaus poikittain ja suhteellisen paljon levenevä helma heti siinä alla. Ei toimi.

Tässä vyötärö on ehkä vähän ylempänä, mutta silti luultavasti liian alhaalla, just keskellä ylempää vatsamakkaraa. Lisänä vielä tuo levenevä helma heti poikittaisesta leikkauksesta. Luultavasti hyvin tönkkö vaikutelma.



No mikä sitten toimii? Rintojen alla olevat leikkaukset, rypytykset, laskokset, sen sellaiset. Tosin mun mielestäni kannattaa varoa heti rintojen alla olevaa "kapeaa" leikkausta, se voi helposti luoda raskausmahaefektin etenkin jos helma sitten on leveä.

Tämä yksilö nyt ei ehkä ole ihan toimistomekko muutenkaan, mutta varmaan selventää ajatusta juuri rintojen alla olevasta kapeasta leikkauksesta. 

Aivan loistavia ovat mekot, joissa on rintojen alla kapein kohta, mutta ei selkeää poikittaista leikkausta. Tämä kuva on juhlamekosta, mutta... noh, tätä mallia mulla onkin sitten kolme. Tämän tyyppinen leikkaus yläosassa liittyen tuohon vyötärön kohtaan on vaan täydellinen.

Vinkkinä xl-kokoiselle juhlamekon etsijälle. ebay ja hakusanaksi "dress 190". Hurja määrä erilaisia mekkoja, joiden leikkaus nyt vaan imartelee vartaloa. Mulle parhaiten istuu nuo yllä olevan kuvan halterneck-mekot, joissa ei ole vyötäröllä leikkausta. Ei ala ylempi vatsamakkara kiristää. Lisäksi noissa mekoissa on selässä joustava kaistale, joten ovat mukavia päällä ja koon valinta helpottuu huomattavasti.

No mutta takaisin Elloksen sivuille. Mitä mä sieltä valitsisin?

Tää ensimmäinen vois toimia rintojen alle laitettavan vyön ja vaikka boleron kanssa. Ei ihan se malli, mitä teille halusin esitellä, mutta kuosi on ihana.

Tässä on hyvä leikkaus rintojen alla En usko, että tuo kuitenkaan tekisi raskausmahaefektiä.

Tuo mekko on desigualia ja mun kokemuksen mukaan niiden koot on melko pieniä. Mutta ajatuksena tuontyyppinen rypytys sivulla toimii. Vaikka mekko istuisikin mahan kohdalta, rypytys antaa armoa mahamakkaroille. Sekä ylemmälle että alemmalle.



Sitten vielä vähän Anna Fieldiä, joita en ole vielä kokeillut kun olen huono nettishoppailija enkä ole näitä kaupoissa bongannut. Mutta mallit näyttää houkuttelevilta.

Tää saattais toimia, vaikka ei isommin leikkausta olekaan.

Luultavasti toimisi hyvin.

Myös kietaisumekot toimii usein.

Ja sitten vielä vähän mun lempparia Nansoa:

Just näppärän näköinen rypytys ja leikkaus just oikeassa paikassa.

Todennäköisesti toimii. Tähän vähän iskin silmäni. Niin kuin moneen muuhunkin..

Toimis taatusti. Mulla on kaksi halterneckia Nansolta, joissa on rintojen alla juuri tällainen leikkaus.

Tällaisia ajatuksia. 

Lyhyesti: Vältän oikean vyötärön korkeudella olevia vöitä ja leikkauksia. Heti rintojen alla olevat kapeat kuminauhavyötäröt on vähän vaarallisia raskausmahaefektin takia, samoin kuin voimakkaasti rintojen alta levenevät helmat. 

Toisella sivulla olevat rypytykset antaa armoa mahamakkaroille. Rintojen alla oleva leikkaus ja laskostus usein toimii. Kietaisumekkoja kannattaa kokeilla.

Helposti lähestyttävä

Puhuimme taannoin työporukalla siitä minkä viestin haluamme lähettää vaatteillamme. Teemme työtä kouluttajina ja valmentajina pitkälti omaa persoonaa käyttäen, joten myös se miltä näytämme on merkityksellistä ja olimme kaikki yksimielisiä siitä, että vaatteet asuun pitää valita siten, että olemme mahdollisimman helposti lähestyttäviä. Oma persoona saa toki näkyä vaatteissa ja asusteissa, mutta ne eivät voi olla liian provosoivia.

Varsinkin koulutustilaisuuksissa pyrin siihen, että vaatteet ovat minun näköisiäni, mutta että tyylini on sellainen ettei se varsinaisesti ärsytä ketään. Tällä kertaa koulutuspäivästä oli tulossa pitkä. Suuntasin ensin aamulla toimistolle ja puolen päivän aikoihin lensin koulutuspäikkakunnalle. Lopulta leimasin itseni ulos 12 tuntia myöhemmin ja sen huomasi myös kuvien fiiliksestä.

Tukka lintassa, helma ja pää molemmat vinossa, mutta mitä sitä suremaan. Päivän asu muodostui tällä kertaa Marimekon mekosta ja mustista saapikkaista. 

Marimekolle on syytä antaa pisteitä siitä, että mekoissa on yleensä taskut. Niitä kaipaan useampiin vaatteisiin. Mekon mukana tullut solmittava kangasvyö on vaihdettu mustaan nahkaiseen versioon, jotta asu näyttää puetummalta (ja sen kerran kun perinteinen vyö oli päällä niin tietenkään en muistanut ottaa sitä pois turvatarkastuksessa). Saapikkaat ovat Duo Bootsin, joka näyttää vaihtaneen nimeä tänä Ted & Muffyksi. Merkiltä voi ostaa saapikkaita pohkeenympäryksen perusteella ja vaikka kengät olivat tyyriit niin ne ovat kyllä olleet jokaisen pennin arvoiset. Itsehän olen eturivissä ollut silloin kun jalkojen paksuutta jaettiin ja varsinaisesti teinivuosien tanssiharrastus ja aktiivipyöräily eivät ole omiaan koipia kaventamaan, joten kenkäkauppojen hyllyltä on melko turha saappaita sovitella, varsinkin koska yli 170 senttiseksi naiseksi jalkani ilmeisesti pienestä päästä kun koko on 38.

Mikäli saapikkaat ovat ostoslistalla kannattaa klikata verkkosivuille. Nyt näyttäisi olevan hyviä alennuksiakin tarjolla ja kengät tulevat Euroopasta joten tullimaksuista ei tarvitse huolehtia.

Vanhan mekon uusi mahdollisuus

Yllättävän hyvin löytyi tämän päivän mekko. Esikoinen herätti aamulla neljän jälkeen, enkä saanut enää sen jälkeen unta. Viikonlopun turvotukset, vähiin jäänyt uni ja megalomaaninen tatti otsassa suorastaan huusi väljää mukavuusmekkoa, mutta kuinkas sitten kävikään.

Heitin jalkaan vyötärökorkuiset sukkikset ja alusmekon ja siirryin vaatehuoneeseen. Jostain oudosta syystä tartuin taas tähän mekkoon (monesti kokeilen ja palautan takaisin henkariin odottamaan seuraavaa kertaa) ja sehän sopi. 

Aiemmin ongelmana on ollut tuo vyö, jonka pitäisi tulla lantiolle, eli minulle kapeimmassa kohdasta noin 5 cm alemmaksi - eli täysin väärään kohtaan minulle. Lisäksi olen testannut tätä korkealle tulevien sukkahousujen kanssa ja ne hieman häivyttävät vyötäröä (tosin estävät myös sen vyötäröpainauman tulemisen) ja mekon vyö on hakeutunut siihen minulle ei-niin-imartelevaan kohtaan mahakummun päälle.

Nyt siis sukkahousut "merkkasivat" vyötärökohdan oikeaan paikkaan ja nostin hieman yläosaa rennosti pussimaisemmaksi (ei kovin hyvin näy tässä turhan hyvän ryhdin takia) ja kiristin vyötä pykälällä. Ja sen pituinen se.

Kaulaan pistin vielä sydän-riipuksen.

Mekko on yksi monista huuto.net-ostoistani. Yhteen aikaan hankin kaikki Nansoni käytettyinä - parhaat mallit ja kuosit tuntuivat silloin löytyvän vanhoista mallistoista. Nykyään kaapista löytyy useampiakin tuoreista mallistoista hankittuja.

Mekko: Nanso

Kengät: Ecco

Koru: House of Elliot

Sukkahousut: Lindex

Alusmekko: Change

Pikkasen pinna kireällä perjantaina

Perjantait pitäisi olla rentoja casual-Fridays, enkä yhtään tykkää siitä, että kokous asiakkaan kanssa sovitaan myöhäiselle perjantai-iltapäivälle. Nämä kuvat otin aamulla ja ehkä hyvä niin, sillä kuvista näin, miten selkeästi huonotuulisuuteni mun naamalta näkyy. Kuvien ottamisen jälkeen menin peilin eteen harjoittelemaan hymyilemistä ja ajattelemaan kivoja asioita :)

Tykkään itse tästä kokonaisuudesta mutta maanantaille aion etsiä päälleni jotain värikkäämpää. Kynähameessa on korkea vyötärö, mikä peittää yhden sun toisen pömpötyksen. Paita on jo vuosia vanha, aikanaan räätälin mulle ompelema ja se sopii hyvin juuri tälläisen kapealinjaisen hameen kanssa. Myös tiukkojen mustien farkkujen kanssa olen pitänyt tuota usein. Myös hame ja jakku (Hugo Boss) ovat pari vuotta vanhoja mutta kun niin kauan, kuin kangas on ryhdikäs, ei nukkaannu tai muuten näytä kulumisen merkkejä niin saa pysyä käytössä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

Luottovaatetuksessa päivään kuin päivään

Tämän päivän asussa on oltu monet päivät toimistolla, luottovaatetuksen aatelia minun kaapistani. Luottohame yhdistettynä simppeliin mustaan neuleeseen on mukava ja sopii talven viileisiin päiviin. Napillinen neule ja siisti paita ja tällä hameella kelpaa käydä asiakkaalla. Tänään ei olla toimistolla, vaan vapaalla: hameen kanssa oli mukavampi sovittaa vaatteita shoppailukierroksella Bicester villagessa Lontoon lähistöllä!

Hame: Cristelle & Co

Neule: H&M

Pikkujoulumekon naamioiminen toimistokelpoiseksi

Ja taas oli kemut heti työpäivän päätteeksi. Mukavuudenhaluinen kun olen, en jaksanut kantaa montaa asua mukanani töihin. Tällä kertaa lähdin liikkeelle siitä, mitä haluaisin laittaa päälleni illalla ja sen jälkeen vasta, miten siitä muokkaan päiväksi ns. toimistokelpoisen.

Mekoksi valikoitui yksi luottomekoistani - se toimii lähes tilaisuudessa kuin tilaisuudessa (kyläilyissä, ravintolaillallisella, lasten synttäreillä, pikkujouluissa tai lähes missä kemuissa vain). Ihastuin Elloksen kuvastossa ensin tämän mekon punakirjavaan versioon ja lopulta en osannut päättää kumman tilaisin, niin tilasin molemmat. Punakirjavaa olen käyttänyt vain kerran (työpaikan pikkujouluissa vuonna 2012) ja tätä mustaa varmaan kymmenen kertaa..

Haasteena toimistokäyttöön naamioimisessa on se, että mekossa on helmaa suhtellisen runsaasti: kellohelman alla on vielä pari kerrosta tylliä. Sen "jemmaaminen" ei onnistu kovin helposti, joten piti miettiä, miten muuta kokonaisuutta hillitisi. Vaaleampi tai värikkäämpi (tai ei ainakaan musta) neule päälle ja rento huivi keventäsi asua. Löysin beigen ohuen neuletakin ja samaa sävyä olevan huivin, jotka rentouttivat asua hyvinkin paljon. Helma ei ihan hirveästi hypännyt silmille, vai mitä?

Ja tältä asu näytti illalla ilman "lisäkerroksia". Lisäsin vielä bling bling -korvikset ennen juhlia. Harmitti, etten tajunnut ottaa pikkukenkiä mukaan, koska nuo saappaat olivat turhan "raskaat" tähän lookiin. Itseasiassa kemuissa olinkin suurimmaksi osaksi ilman kenkiä kokonaan. :)

Mekko: Ellos

Neule: IvoNikkolo

Huivi: Becksöndergaard

Kengät: Ecco

Harmaata maanantaita

Maanantai, maanantai.. Kerrankin luvassa maanantai, jolloin ei ole ihmeempiä kalenterissa. Koko syksy mennyt juostessa palavereissa niin konsulttien kuin asiakkaidenkin luona että työmaalla erilaisissa olosuhteissa. Tänään luvassa siis toimistolla istumista ja kaikkien rästihommien tekemistä taas. Kuljen autolla töihin, joten kun lämpöasteet ovat +10 paikkeilla, olen tyytynyt päälle heitettävään ponchoon. Ponchon ostin syksyllä Stockmannin hulluilta päiviltä ja se onkin ollut aika mukavasti käytössä koko syksyn. 

Alla sitten ohut villapaita H&M:lta (Plus-puolelta), saman firman vakiotrikoomekkoni sekä legginsit. Kunhan tässä ehdin paremmin istahtaa, vaihdan myös saappaat villasukkiin sisällä ollessani. 

Paita: H&M Plus

Mekko & legginsit: H&M

Poncho: Pieces

Kaulahuivi: itse tehty

Kun asun valinta lähtee sukkahousuista

Tein viikonloppuna vaatekaapissani raivauksen. Mylläsin sukkahousuosastoni läpi. Voi nolotus, en edes kehtaa sanoa, monetko löytyi... Noh, muun muassa kaapista löytyi ihanat harmaapohjaiset kukkaihanuudet, jotka olen joskus ostanut muistaakseni Lindexin alennusmyynnistä. Käyttämättöminä olivat edelleen kaapin perukoilla. Tänään halusin jalkaani noi söpöliinit ja siltä pohjalta aloin miettiä muita vaatteita. Täsmälleen sukkahousujen kukkakuvioihin mätsäävää yläosaa ei ollut, mutta liittävän läheltä löytyi peruspaita, jossa pieni vesiputouskaulus. Koska paita on lyhythihainen, otin mukaan SoyaConceptin neuletakin. Hetken tuumasin harmaata hamettakin, mutta jotenkin tuntui, että asu kaipasi terävyyttä ja siksi musta hame, Kappahlin perus trikoohame. 

Noh, aamupäivällä mut saatiinkin väijytettyä erääseen palaveriin, johon olisin saattanut pukeutua toisin, jos olisin tiennyt moiseen joutuvani, mutta tällä kertaa mentiin näillä. 

Astetta virallisempi asiakaskäynti

Aloittaessani nykyisessä työssäni saimme perehdytyskurssilla ohjeistukseksi pukeutumiseen asiakkaalla "asiakas +1". Pidän tätä ihan hyvänä periaatteena, sillä IT-konsulttitalossa on tarjolla hyvinkin erilaisia asiakkaita, eikä ole mitään erityistä tarvetta soveltaa kaikkien kanssa samaa pukeutumiskoodia: vähittäiskaupan alalla toimivan asiakkaan viikkopalaveriin ei tarvitsekaan pukeutua samoin kuin finanssialan IT-johdon kanssa. Toimin itse tällä hetkellä asiakkuudessa, jossa ei odoteta kovinkaan muodollista pukeutumista, mikä aiheuttaa kyllä oman haasteensa esimerkiksi projektin ohjausryhmää varten pukeutuessa - asiakas kun saattaa itse olla paikalla hupparissa. Siten tämä asu saattaa olla vähän enemmänkin kuin "+1". 

Pidän kuitenkin kauniisti pukeutumisesta, ja asiakasohjausryhmät tarjoavat oivallisen tilaisuuden napata ne normaaliin nörttiympäristöön vähän turhan "hienot" vaatteet kaapita. Tai vaikkapa nuo Furlan matalat kengät, jotka ovat ostamisensa jälkeen olleet laatikossa kaapissa lähes vuoden... Samoin tuota jakkua olen käyttänyt oikeastaan melko harvoin. Olen tähän asti pitänyt sitä vähän tätimäisenä aikaisempiin ympyröihin, mutta nyt viimein se sopii näihin työtilaisuuksiin kuin nenä päähän. Vielä kun saisi käsivarret mahtumaan hieman paremmin hihoihin. 

Jakku: Monton
Hame: Benetton
Paita: Calvin Klein
Kengät: Furla

Työmatkalle käsimatkatavaroilla

Kun aloitin nykyisessä työssäni roudasin työmatkoille mukanani yleensä tolkuttomia määriä tavaraa, ihan vain varmuuden vuoksi. Kun eihän sitä voi koskaan tietää kippaako punaviinit illallisella syliin tai jos vaikka muuttaa mielensä sen suhteen mitä haluaa pukea päälleen.

Aika nopeasti kuitenkin tajusin, että helpommalla pääsee kun mukaan pakkaa mahdollisimman niukasti. Kertaakaan ne punaviinit eivät ole kaatuneet rinnuksille, mutta jos kaatuisivatkin niin löytyyhän sitä kauppoja, joista hakea tarvittaessa uutta. Tai sitten kierrätetään jotain toista vaatetta useammassa tilaisuudessa.

Oma pakkauslogiikkani lähtee siitä, että parin yön reissuille lennetään pelkillä käsimatkatavaroilla ja että käsimatkatavaraksi mukaan lähtevän kassin pitää olla sellainen, että se menee penkin alle, jolloin ei niin ole väliksi vaikka koneessa ylälokerot ovat jo ängetty täyteen. Tyypillisesti kassina minulla kulkee joko Lumin tai Marimekon Weekender tai kuten tällä kertaa, mieheni reppu. Reppu ei ehkä ole tyypillisin naisen työmatkavaruste, mutta kipeät hartiat kummasti kannustavat repun käyttöön. Liikun myös paljon työmatkoilla kävellen joten vedettävä matkalaukku ei useinkaan ole toimivin kun miettii miltä Suomessa kadut näyttävät ison osan vuodesta.

Tällä kertaa olen reissussa yhden yön verran eli pakkaaminen on hyvinkin kevyttä. Liputan lämpimästi noiden kuvassakin näkyvien Ikean pakkauspussukoiden puolesta. Turvatarkastuksessa on aika paljon kivempi kaivaa läppäriä, kemppariakamoja ja muita vastaavia kassista ilman ettei tarvitse pelätä, että samalla kiskaisee kassista vaihtoalusvaatteet tiskille. Vaatteet saa myös pakattua kulkemaan siististi noihin pusseihin. Pidemmille reissuille voi myös määritellä eri päivien tai tilaisuuksien vaatteet eri pusseihin. 

Erillistä läppärilaukkua en roudaa mukanani vaan kone saa kulkea kassissa vaatteiden kanssa ja mukana on vain pieni käsilaukku, jossa kulkee rahat, puhelimet (kyllä monikossa) ja avaimet. Ja ilman kirjaahan ei voi reissuun lähteä. E-kirja on ehdottomasti kätevin reissuilla, mutta olen potenut e-kirjaähkyä tämän syksyn ja turvautunut nyt pokkareihin.

Kosmetiikka on syy, jonka suurin osa naisista antaa käsimatkatavaroiden esteeksi, mutta itse pärjään hyvin tuolla litran muovipussila nesteiden osalta. Esim. hiusvahaa siirrän vanhaan kasvovoidenäytepurkkiin, hiuslakka kulkee matkakokoisena, ihonpuhdistukseen käytän pyyhkeitä ja muut peruskäytössä olevat menevät pakkauskooltaan hyvin muovipussiin.

Meikeissä taas turvaudun mahdollisimman paljon mineraalimekkeihin ja shampoona käytän palashampoota, jolloin ne eivät vie tilaa nesteiltä. Eli optimoimalla tuostakin selviää. Toki lyhythiuksisena pääsen kohtalaisen helpolla esim. hiusten osalta.

Ja sitten on tietysti vaatteet. Jakkupukumatkaajalle käsimatkatavarat voivat olla haastavampi, mutta jos työ ei pakota kovin muodolliseen pukeutumiseen niin pärjää hyvin. Vaatteiksi kannattaa pakata mahdollisimman vähän rypistyviä ja myös miettiä asut niin, että eri kokonaisuuksia voi yhdistellä eri tilanteisiin. Neuletakit toimivat työmatkoilla ja no jos nyt rehellisiä ollaan niin minun tapauksessani aina hyvin. Ohut merinovilla on ihana materiaali, koska on se on lämmin, muttei kuitenkaan hiostava ja istuu yleensä hyvin myös päällysvaatteiden alla. Hameet saa yleensä kulkemaan laukussa siistinä rullattuna siistiksi rullaksi ja yläosaan neuleiden rinnalle trikoo istuu siististi. Kauluspaitojen kanssa onneksi voi käyttää hotellin silitysvälineitä. Täysin en itse kuitenkaan minimalismiin kykene. Reissuun ei nimittäin voi lähteä ilman villasukkia ja kunnollisia myyssaushousuja pyjamaksi.

Pitkän työpäivän jälkeen ei nimittäin montaa niin mukavaa asiaa ole kuin se, että voi kiskoa villasukat jalkaan ja katsoa Downton Abbeyta. Ja noissa housuissa on sekin puoli, että jos yöllä tulee palohälytys niin ennemmin tuonne pikkupakkaseen lähtee kunnon housuissa kuin jossain hepeneissä. Samasta syystä muuten nukun aina hotellissa käsilaukku pakattuna sängyn vieressä, jotta saan napattua tarvittaessa tavarat vauhdilla mukaan. Ne öiset palohälytykset kun ovat riittävän inhottavia kohdalle osuessaan ilman ettei tarvitse miettiä onko takapuoli kunnolla peitettynä.

Mikä on sinun pakkausfilosofiasi? Oletko enemmän minimalisti vai kuljetatko mukanasi puolta omaisuutta?

Marraskuinen maanantai huutaa mukavuutta

Jo sunnuntai-iltana, kun mietin seuraavaa päivää, päätin mitä laittaisin päälle aamulla: lämmintä ja mukavaa. Olin ollut kipeänä loppuviikon ja huonosti nukutut yöt painoivat. 

Kyseinen neulemekko on varmaan yksi parhaista ostoksistani. Ostin sen joskus henkkamaukan alennuksesta jonkun harha-ajatuksen jälkeen. Yleensä minulla on kyseisen kaupan neuleista huonoja kokemuksia, joten normaalitilanteessa en olisi neulemekkoa tilannut. Onneksi tilasin. On ollut mahtava ostos. Yksi mukavuusmekoistani. 

Mekon saa muokattua hieman tyylikkäämmäksi esimerkiksi huopakukka-rintakorulla tai suuremmalla kaulakorulla, mustilla saappailla ja siistimmällä kampauksella. Tai sitten antaa sen olla juuri niin rento, kuin olo sen sisällä on. Matalakantaiset ruskeat saappaat, harmaakuvioinen suuri huivi, tukka vähän pörröllä sivuponnarilla. Ei tuo mikään rönttöasu ole, vaikka rennolta näyttääkin.

Alla on vielä musta perus-trikoomekko, jottei neulemekon halkiot liikaa paljasta.

Neulemekko: H&M

Trikoomekko: H&M

Sukkahousut: Lindex

Kengät: Ecco

Huivi: Louis Vuitton

Päivän asu pehmeästi vyötäröä mukaillen

Yksi suosikkityyleistäni perustuu vyötäröltä istuvan puolihameen ja löysähkön paidan yhdistelmään. Tällaiselle päärynävartaloiselle, jolle tahtoo kertyä pikkuisen wurstia alavatsaan, on ehdottoman tärkeää, että vyötärö on aina oikealla paikallaan, eli siinä kaikkein kapeimmassa kohdassa. Tämä tyyli ei nimittäin toimi laisinkaan, jos hame roikkuu lantiolla tai tulee liian ylös rintojen alle. Erityisesti ensimmäisestä syntyy todella helposti +5 kiloa optista harhaa. Paidan pitää olla löysäHKÖ, eikä liian liian löysä tai leveä, jolloin laskos sotkee vyötärö-lantiolinjan. 

Käytän perustyöpäivinä usein raitapaitoja ja kaapistani löytyykin varmaan vähintään kymmenkunta erilaista raitapaitaa. Suosituimmaksi malliksi on osoittautunut Marimekon Ilma, jota löytyy kaapistani neljässä eri värissä. Kaikki värikkäät raitapaidat yhdistän laivastonsinisen puolihameen kanssa. Mustavalkoinen on kuitenkin poikkeus ja sitä käytän yleensä juuri tämän kuvassa näkyvän täyskellohameen kanssa. Kolmioksi taitettu huivi toimii ikään kuin kauluksena tuoden asuun vähän seilorihenkeä. Yhdistelmä on mielestäni tällaiseen luovan alan toimistotyöhön sopivan rento, mutta kuitenkin harkittu ja siisti. 

Asusta löytyy myös allekirjoittaneelle tyypillinen tavaramerkki, eli jonkinlainen oma kädenjälki. Tällä kertaa se liittyy hameen fiksaamiseen. Hame oli nimittäin alunperin mekko, jonka muokkasin itselleni sopivaksi puolihameeksi.

Hame: French Connection (ostettu kirpparilta ja muokattu mekosta hameeksi)

Paita: Marimekko

Huivi: Tie Rack

Kengät: Marks & Spencer

Kurkistus mekon alle - eli alusvaatteet

Aiemmin viikolla julkaistiinkin ensimmäinen juttu alusvaatteista - tarkemmin muotoilevista alusvaatteista. Ajattelin jatkaa kyseistä teemaa omasta näkökulmastani.

Itselläni lähtökohtana on, että alusvaatteet eivät saa näkyä vaatteiden alta painaumina, saumoina tai aiheuttamalla makkaroita. Siispä näillä lähtökohdilla aiheeseen.

Alushousut: 

Alushousujen rajat tai saumat eivät saa näkyä mekon/hameen/housujen läpi. Eikä tietenkään myöskään erottaa niiden väriä. Itse suosin nude-värisiä (tai joissain tapauksissa mustia) laserleikattuja alushousuja. Ne "sulautuvat" parhaiten ihon kanssa eikä kovin helposti erota, mihin kohtaan alushousut loppuvat.

Lindex, saumattomat hipsterit

Sukkahousut:

Sukkahousuissa on sama juttu. En tykkää yhtään, kun sukkahousujen yläsauma näkyy jossain kohtaa vyötäröä. Mikäli käytän vyötärölle asti tulevia sukkahousuja, on mekossa aina vyö tai jokin muu peittämässä sukkahousuista aiheutuvan painaumaa vyötärölle. Useimmiten käytänkin korkealle tulevia muotoilevista sukkahousuja ihan sen takia, että siluetti olisi mahdollisimman sileä. Kovin paljon eivät nuo käyttämäni sukkahousut vyötäröä hoikenna, mutta ainakin kursivat itsepintaisimmat makkarat järjestykseen ;)

Lisäksi muotoilevissa sukkahousuissa on hyötynä se, että mahdolliset alushousurajat hämärtyvät entisestään.

Lindexiltä, 50 den (rintojen alle tuleva malli)

Lindex, 20 den (rintojen alle tuleva malli)

Lindex, 40 den (vyötärölle jäävä malli)

Alusmekko:

Näin vanhemmalla iällä olen löytänyt alusmekot. Ihan perinteiset, ei muotoilevat. Muotoilun hoidan pääasiassa sukkahousuilla ja alusmekko estää päälimekon liimautumisen kiinni sukkahousuihin. Mikäli mekossa on itsessään vuori, ei alusmekkoa tällöin tarvitse. Ja vielä, tämä viimeistään estää niiden alushousurajojen näkymisen :)

Lindex, alusasu

Change, Cherie, alusmekko

Ja vielä muutama havainnekuva:

Kaikissa kuvissa on samat rintaliivit ja sama punainen trikoomekko. Muut vaihtelevat.

Vasemman puoleisessa kuvassa on saumalliset tai-malliset alushousut. Oikeamman puoleisessa saumattomat (laserleikatut).

1. Kuva vasemmalta on sama kuin edellä, eli tavalliset saumalliset tai-malliset alushousut. Ei sukkahousuja tms.

2. Kuvassa on lisäksi vyötärölle tulevat sukkahousut (kuva aiemmin tässä tekstissä).

3. Kuvassa on sukkahousut vaihdettu. Nyt jalassa on rintojen alle tulevat sukkahousut.

4. Kuvassa lisäksi on alusmekko (kuva aiemmin tässä tekstissä, change).

Kesällä, kun ei ole sukkahousuja käytössä, on alusmekko ja nuo saumattomat alushousut ihan must. Toisaalta, jos on kovin vartalonmyötäinen mekko, niin laitan ennemmin alle spanxit. 

Tässä tuhtia tavaraa alkavaan viikkoon.. ;) Mitkäs ovat sinun niksisi muhuroiden siloitelluun?

(Pahoittelen hiusten sekaisuutta, en niitä muistanut asetella kuvauksia varten ;))

Mekko: H&M

Alushousut: Change, Lindex

Rintaliivit: Change

Sukkahousut: Lindex

Alusmekko: Change