keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Bleiserillä ryhtiä farkkuasuun

Tiedättekö sen päivän, kun on vaan pakko saada pukea jalkaan lempifarkut? Tänään oli sellainen päivä. Edellisenä päivänä valitut vaatteet tuntuivat kerta kaikkiaan vääriltä, ja siniset lempparifarkkuni suorastaan huusivat päästä jalkaani. Kauluspaitakin tuntui ahdistavalta, ja halusin viettää päivän mukavassa t-paidassa.

Toimistossa tällaisen aamun pelastus on hyvä bleiseri. Sillä saa ryhtiä muuten rentoon farkku- ja t-paitayhdistelmään.



Itse olen hieman päärynävartaloinen, ja bleiserillä saa kätevästi keskivartalon muhkurat ja jenkkakahvat piiloon. Samoin paksut käsivarret häviävät kivasti hihoihin napakoiden olkatoppausten ansiosta. Olemus on ryhdikäs, mutta olo silti edelleen rento. Ihana vaate tuo bleiseri!

(Muutenkin olemuksesta kyllä huomaa, että olo oli aika väsynyt ja homssuinen, joten älkää pliis kiinnittäkö huomiota liimalettiin. Takaa ja sivusta nopea ponnarikampaus näytti ihan kivalta, ainakin vielä aamulla peilissä... )

 

Tummansininen bleiseri: H&M
Farkut: Esprit
T-paita: Mango
Saappaat: Ecco

maanantai 28. joulukuuta 2015

Pakkassään takki


Joulun jälkeen saapui viimein eteläänkin kovat pakkaset, ja kaivoin kaapista villakangastakkini viimein esille. Tähän mennessä olen tosiaan kulkenut pääosin Stockmannin hullareilta ostamallani viitalla, joten nyt pakkasella kaivattiin jotain lämpimämpää jo päälle. 

Villakangastakkini on H&M:n plus-mallistosta toissa talvelta. Tänään päälle eksyi myös paksut mustat leggarit, H&M:n trikoohame sekä kirpparilta joskus löydetty Vilan musta laatikkoneule. Jalassa nuo ikuiset monitoimisaappaani, Crocsilta ne. 

maanantai 21. joulukuuta 2015

Astetta siistimpänä

Aina joskus pitää pukeutua vähän siistimmin. Viime aikoina olen suosinut kynähameita, mutta aina joskus sitten vaihtelun vuoksi vähän leveämpää helmaa. Helppo yhdistelmä on hame, toppi ja neuletakki, joka sitten h-hetkellä vaihdetaan jakkuun. Kuten tässä. Mustat sukkikset, leveä hame (en muista merkkiä, mutta Halosen alerekistä), vaaleanpunainen toppi (no vähän väriä sentään) ja jakku samoin Halosen alerekistä. Kuvassa ei näy, mutta siinä on hyvin, hyvin hentoa liituraitaa. 


Hieman pötkömäinen vaikutelma tuosta syntyy. Jakku saisi olla ehkä aavistuksen verran lyhyempi, tai jotain. Mutta mä nyt en ole yhtään jakkupukuihminen ja sen vuoksi en rehellisyyden nimessä ihan hirveästi ole jaksanut niihin panostaa. Hyi minuu. Mut menisköhän tää jo smart casualin puolelle? 

lauantai 19. joulukuuta 2015

Viikonloppu seminaari


Olin muutama viikko sitten koko viikonlopun kestävässä koulutus/seminaarissa toisella puolen Suomea. Seminaari liittyi omaan työhöni/alaani, ja usein siellä monella on selkeästi siistimpää päällä plus illalla oli luvassa illallinen ravintolassa sekä standupia läheisessä kulttuurikeskuksessa. Kuitenkin itse kaipasin samalla jotain mukavaa päällä, joten tällä kertaa jätin jakkutakin kotiin ja nappasin mukaan mustan neuleliivin mekkoni kanssa. 

Mustat sukkahousut, saappaat, trikoomekko sekä musta neuletakki ja olo tuntui asialliselta mutta mukavalta. Sukkahousuni ovat (kuten suuriosa legginseistä) H&M:n Mama-puolelta, sillä vartalonmuotoni on aika vatsan seudulle keskittyvää massaa. Näihin mahtuu hyvin maha mutta vetää silti aavistuksen slimmiksi oloa. 

Neuletakki: Lindex
Mekko: itse tehty
Sukkahousut: H&M Mama


perjantai 18. joulukuuta 2015

Tapahtuipa kerran Marimekolla..

Tässäpä päivänä eräänä piti ihan vaan pistäytyä kokeilemaan yhtä (tai paria) mekkoa Marimekon liikkeeseen, kun liikkeen ohi viipotin.

Reissu onnistui yli odotusten. Tai no. Siinä meni veronpalautukset. Löysin yhden mekon (sitä mitä olin jo edellispäivänä verkkokaupassa klikkaillut ostoskoriin) lisäksi kaksi muutakin mekkoa (joita olin kyllä Marimekon mainoksesta sillä silmällä ihaillut).  Onneksi en tilannut ko. mekkoa netistä, sillä olisin tilannut väärän kokoisen. Ihailin mekkoa päälläni peilistä ja myyjä pohti ääneen, että voisin kokeilla pienempää kokoa. Ja sehän istui :)

Olin jo kyseisen mekon päättänyt ostaa ja ajattelin vain kokeilla muutamaa muuta mekkoa - ihan vain, jotta saan mekot pois kummittelemasta päästäni. Ja vimpula sentään. Kaksi muutakin istui kuin valettu ja olin päätösten edessä. Tässä vaiheessa myyjä teki kyllä hyvin työtään ja kertoi mekkojen mitoituksen muuttuvan hieman kevätmallistossa, eli kun on löytänyt hyvän mallin, niin kannattaa käyttää tilaisuus nyt hyväkseen. Keväällä tilanne voi olla toinen. 

No, kirjoituksen alusta voi jo päätellä miten tässä kävi. Rahan menon lisäksi muuta negatiivista en reissusta löytänyt. Tässä kaksi käytössä olleista ostoksistani - kolmatta pantataan jouluun.

Molemmissa kuosina pikku suomu.



Yllä olevaa mekkoa en ehkä kovin virallisiin tilaisuuksiin laittaisi. Menee enemmän rennon puolelle. Kesällä näen itseni käyttämässä tuota hihat käärittyinä ja kivat sandaalit jalassa.



Tämä mekko on samaa mallia kuin aiemmin esittelemäni oranssi mekko. Tykkään siitä, että mekko ei ole tyköistuva, vaan on suora malli. Mustavalkoiseen on kiva yhdistää värikäs huivi. Tämä asu menee jo smartista ja hillitymmän asusta saa jättämällä huivin kokonaan pois.

Jatkossa pitää taas keskittyä siihen mitä kaapista löytyy, eikä juoksennella tekemässä heräteostoksia - oli ne sitten kuinka ihania tahansa ;)

Marimekko vaatemerkkinä jakaa mielipiteitä aika jyrkästikin. Itse antauduin merkille hieman vahingossa - mutta nyt voin myöntää olevani koukussa.. 

Onko sinulla tiettyjä vaatemerkkejä, joita löytyy kaapista enemmänkin ja joiden liikkeistä/hyllyiltä löydät itsesi silloin tällöin haahuilemasta?



Mekot ja huivi: Marimekko
Kengät: Ecco
Sukkahousut: Lindex










keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Väriä ja lämpöä tavalliseen asuun

Näin joulun alla alkaa viimein kalenteri hieman hiljentyä, eikä tänään ollut ohjelmassa yhden yhtä palaveria. Toimistolle ei myöskään jaksa näin viimeisinä hetkinä ihan hirvittävästi panostaa, mutta jotain väriä sentään tällaiseen perusmukavaan mustavalkoisuuteen on mukava laittaa vaikkapa huivin avulla. Tämän sidonnan opin Lontoon reissullamme eräällä shoppailureissulla, kun liikkeen myyjä mallasi huivia mukaan. Myös talvisen viileyden saa taitettua lämpimällä huivilla! Tämä väriläikkä on äitini tuliaisina tuoma Egyptistä, ja sillä kyllä pärjää melkein missä tahansa pakkasessa. Eikä kutita kuten villahuivit! 


T-paita: Noom
Neule: H&M
Farkut: Levi's

maanantai 14. joulukuuta 2015

Lupaamaani väriä maanantaihin

Olen jo lomille kirmaisemassa mutta uhkasin edellisessä kirjoituksessani laittaa maanantaille enemmän väriä ja voilà!

Jottei sentään ihan villiksi mene niin yhdistin punaiseen hameeseen vain mustaa. Tämä on yksi luottoasuistani toimistopäivinä kun ei ole asiakastapaamisia. Firman sisäisiin kokouksiin, joissa pitää silti olla vähän tärkeämmän näköinen, vedän mustan jakun tuohon päälle. Kesällä yläosana on simppelisti musta t-paita.

Ja kun minulla normaalisti työvaatetus eroaa vapaa-ajan asuistani suuresti, on tämä hame ja tämäntyylinen asukokonaisuus sellainen, missä minua näkee myös vapaa-ajalla :)




Vajaahihainen paitapusero on H&M:stä
sukkisten alkuperää en enää muista
Kengät, mun työpöydän alla asuvat Gaborin avokkaat.



____________________________________________
Tämän postauksen myötä vetäydyn lomille 
ja toivotan puolestani kaikille T&T:n lukijoille 
rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2016! 
____________________________________________

perjantai 11. joulukuuta 2015

Vyötärön paikka on missä?

Kyllä, mun vartalonmuodolla vyötärön paikka on vaikea. Mä en osaa sanoa, mikä olen vartalotyypiltäni. Edestä tai takaa katsottuna muotoilevat alusvaatteet tekee musta ehkä x:n. Sivusta katsottuna omena. Tai ei, ei edes omena vaan... ööh... kasi? Kahdella vatsamakkaralla. Haastavaa. Tämän postauksen kuvat on pääosin Elloksen sivuilta, paitsi ne, joissa on erikseen mainittu muuta.

Jos mä puen päälleni mekon, jossa vyötärö on oikeasti vyötärön korkeudella, tulos on karmea. Se ylempi vatsamakkara oikein huutaa olemassaoloaan. Olen kokeillut sekä istuvilla yläosilla että löysillä yläosilla, mutta jos vyötärön korkeudella on joko vyö tai joku leikkaus, tulos on aina ja väistämättä paha. Siispä vältän esimerkiksi tällaisia vaatteita:







Monien vaatevalmistajien mielestä mun pitäisi pukeutua vähintään puolijoukkuetelttaan - mielellään eläinkuosiseen - koska olen kokoa 44-48. Mutta ei, ei lähdetä sillekään linjalle. Mullakin on joitain xl-mallistojen vaatteita, jotka istuu täydellisesti, muun muassa mun alusasupostauksen paitapusero. Mutta vieläkin aivan liian usein xl-mallistojen vaatteet on mun päällä muodottomia telttoja, jotka vain ja ainoastaan korostaa mun kokoa. Esimerkiksi tiedän jo valmiiksi, että mun päällä tää ei näyttäis hyvältä:





Sitten on oma lukunsa mekot, joissa ei edes yritä olla vyötäröä. Siron ja hoikan päällä ne näyttää hurjan hyvältä, mun päällä... oh dear. "Hei, olen lihava ja haluan verhota lihavuuteni maailman suurimpiin ja huonosti istuvimpiin vaatteisiin".




Tämä nyt on toppi, mutta sama idea.





Tosin nämä edelliset voivatkin muuttua huippukivoiksi vyöllä. Ei, sitä vyötä ei asetella vyötärön korkeudelle vaan rintojen alle, sinne, missä mulla on mun "vyötärön" kapein kohta.


Vielä pari mekkoa, jotka todennäköisesti ei toimisi mulla.



Tässä luultavasti on vyötärö liian alhaalla. Muutenkin, leikkaus poikittain ja suhteellisen paljon levenevä helma heti siinä alla. Ei toimi.



Tässä vyötärö on ehkä vähän ylempänä, mutta silti luultavasti liian alhaalla, just keskellä ylempää vatsamakkaraa. Lisänä vielä tuo levenevä helma heti poikittaisesta leikkauksesta. Luultavasti hyvin tönkkö vaikutelma.



No mikä sitten toimii? Rintojen alla olevat leikkaukset, rypytykset, laskokset, sen sellaiset. Tosin mun mielestäni kannattaa varoa heti rintojen alla olevaa "kapeaa" leikkausta, se voi helposti luoda raskausmahaefektin etenkin jos helma sitten on leveä.



Tämä yksilö nyt ei ehkä ole ihan toimistomekko muutenkaan, mutta varmaan selventää ajatusta juuri rintojen alla olevasta kapeasta leikkauksesta. 





Aivan loistavia ovat mekot, joissa on rintojen alla kapein kohta, mutta ei selkeää poikittaista leikkausta. Tämä kuva on juhlamekosta, mutta... noh, tätä mallia mulla onkin sitten kolme. Tämän tyyppinen leikkaus yläosassa liittyen tuohon vyötärön kohtaan on vaan täydellinen.



Vinkkinä xl-kokoiselle juhlamekon etsijälle. ebay ja hakusanaksi "dress 190". Hurja määrä erilaisia mekkoja, joiden leikkaus nyt vaan imartelee vartaloa. Mulle parhaiten istuu nuo yllä olevan kuvan halterneck-mekot, joissa ei ole vyötäröllä leikkausta. Ei ala ylempi vatsamakkara kiristää. Lisäksi noissa mekoissa on selässä joustava kaistale, joten ovat mukavia päällä ja koon valinta helpottuu huomattavasti.

No mutta takaisin Elloksen sivuille. Mitä mä sieltä valitsisin?





Tää ensimmäinen vois toimia rintojen alle laitettavan vyön ja vaikka boleron kanssa. Ei ihan se malli, mitä teille halusin esitellä, mutta kuosi on ihana.




Tässä on hyvä leikkaus rintojen alla En usko, että tuo kuitenkaan tekisi raskausmahaefektiä.




Tuo mekko on desigualia ja mun kokemuksen mukaan niiden koot on melko pieniä. Mutta ajatuksena tuontyyppinen rypytys sivulla toimii. Vaikka mekko istuisikin mahan kohdalta, rypytys antaa armoa mahamakkaroille. Sekä ylemmälle että alemmalle.



Sitten vielä vähän Anna Fieldiä, joita en ole vielä kokeillut kun olen huono nettishoppailija enkä ole näitä kaupoissa bongannut. Mutta mallit näyttää houkuttelevilta.





Tää saattais toimia, vaikka ei isommin leikkausta olekaan.




Luultavasti toimisi hyvin.



Myös kietaisumekot toimii usein.

Ja sitten vielä vähän mun lempparia Nansoa:




Just näppärän näköinen rypytys ja leikkaus just oikeassa paikassa.




Todennäköisesti toimii. Tähän vähän iskin silmäni. Niin kuin moneen muuhunkin..




Toimis taatusti. Mulla on kaksi halterneckia Nansolta, joissa on rintojen alla juuri tällainen leikkaus.

Tällaisia ajatuksia. 

Lyhyesti: Vältän oikean vyötärön korkeudella olevia vöitä ja leikkauksia. Heti rintojen alla olevat kapeat kuminauhavyötäröt on vähän vaarallisia raskausmahaefektin takia, samoin kuin voimakkaasti rintojen alta levenevät helmat. 

Toisella sivulla olevat rypytykset antaa armoa mahamakkaroille. Rintojen alla oleva leikkaus ja laskostus usein toimii. Kietaisumekkoja kannattaa kokeilla.





keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Helposti lähestyttävä

Puhuimme taannoin työporukalla siitä minkä viestin haluamme lähettää vaatteillamme. Teemme työtä kouluttajina ja valmentajina pitkälti omaa persoonaa käyttäen, joten myös se miltä näytämme on merkityksellistä ja olimme kaikki yksimielisiä siitä, että vaatteet asuun pitää valita siten, että olemme mahdollisimman helposti lähestyttäviä. Oma persoona saa toki näkyä vaatteissa ja asusteissa, mutta ne eivät voi olla liian provosoivia.

Varsinkin koulutustilaisuuksissa pyrin siihen, että vaatteet ovat minun näköisiäni, mutta että tyylini on sellainen ettei se varsinaisesti ärsytä ketään. Tällä kertaa koulutuspäivästä oli tulossa pitkä. Suuntasin ensin aamulla toimistolle ja puolen päivän aikoihin lensin koulutuspäikkakunnalle. Lopulta leimasin itseni ulos 12 tuntia myöhemmin ja sen huomasi myös kuvien fiiliksestä.



Tukka lintassa, helma ja pää molemmat vinossa, mutta mitä sitä suremaan. Päivän asu muodostui tällä kertaa Marimekon mekosta ja mustista saapikkaista. 

Marimekolle on syytä antaa pisteitä siitä, että mekoissa on yleensä taskut. Niitä kaipaan useampiin vaatteisiin. Mekon mukana tullut solmittava kangasvyö on vaihdettu mustaan nahkaiseen versioon, jotta asu näyttää puetummalta (ja sen kerran kun perinteinen vyö oli päällä niin tietenkään en muistanut ottaa sitä pois turvatarkastuksessa). Saapikkaat ovat Duo Bootsin, joka näyttää vaihtaneen nimeä tänä Ted & Muffyksi. Merkiltä voi ostaa saapikkaita pohkeenympäryksen perusteella ja vaikka kengät olivat tyyriit niin ne ovat kyllä olleet jokaisen pennin arvoiset. Itsehän olen eturivissä ollut silloin kun jalkojen paksuutta jaettiin ja varsinaisesti teinivuosien tanssiharrastus ja aktiivipyöräily eivät ole omiaan koipia kaventamaan, joten kenkäkauppojen hyllyltä on melko turha saappaita sovitella, varsinkin koska yli 170 senttiseksi naiseksi jalkani ilmeisesti pienestä päästä kun koko on 38.

Mikäli saapikkaat ovat ostoslistalla kannattaa klikata verkkosivuille. Nyt näyttäisi olevan hyviä alennuksiakin tarjolla ja kengät tulevat Euroopasta joten tullimaksuista ei tarvitse huolehtia.




maanantai 7. joulukuuta 2015

Vanhan mekon uusi mahdollisuus

Yllättävän hyvin löytyi tämän päivän mekko. Esikoinen herätti aamulla neljän jälkeen, enkä saanut enää sen jälkeen unta. Viikonlopun turvotukset, vähiin jäänyt uni ja megalomaaninen tatti otsassa suorastaan huusi väljää mukavuusmekkoa, mutta kuinkas sitten kävikään.

Heitin jalkaan vyötärökorkuiset sukkikset ja alusmekon ja siirryin vaatehuoneeseen. Jostain oudosta syystä tartuin taas tähän mekkoon (monesti kokeilen ja palautan takaisin henkariin odottamaan seuraavaa kertaa) ja sehän sopi. 

Aiemmin ongelmana on ollut tuo vyö, jonka pitäisi tulla lantiolle, eli minulle kapeimmassa kohdasta noin 5 cm alemmaksi - eli täysin väärään kohtaan minulle. Lisäksi olen testannut tätä korkealle tulevien sukkahousujen kanssa ja ne hieman häivyttävät vyötäröä (tosin estävät myös sen vyötäröpainauman tulemisen) ja mekon vyö on hakeutunut siihen minulle ei-niin-imartelevaan kohtaan mahakummun päälle.

Nyt siis sukkahousut "merkkasivat" vyötärökohdan oikeaan paikkaan ja nostin hieman yläosaa rennosti pussimaisemmaksi (ei kovin hyvin näy tässä turhan hyvän ryhdin takia) ja kiristin vyötä pykälällä. Ja sen pituinen se.

Kaulaan pistin vielä sydän-riipuksen.



Mekko on yksi monista huuto.net-ostoistani. Yhteen aikaan hankin kaikki Nansoni käytettyinä - parhaat mallit ja kuosit tuntuivat silloin löytyvän vanhoista mallistoista. Nykyään kaapista löytyy useampiakin tuoreista mallistoista hankittuja.

Mekko: Nanso
Kengät: Ecco
Koru: House of Elliot
Sukkahousut: Lindex
Alusmekko: Change

lauantai 5. joulukuuta 2015

Pikkasen pinna kireällä perjantaina

Perjantait pitäisi olla rentoja casual-Fridays, enkä yhtään tykkää siitä, että kokous asiakkaan kanssa sovitaan myöhäiselle perjantai-iltapäivälle. Nämä kuvat otin aamulla ja ehkä hyvä niin, sillä kuvista näin, miten selkeästi huonotuulisuuteni mun naamalta näkyy. Kuvien ottamisen jälkeen menin peilin eteen harjoittelemaan hymyilemistä ja ajattelemaan kivoja asioita :)

Tykkään itse tästä kokonaisuudesta mutta maanantaille aion etsiä päälleni jotain värikkäämpää. Kynähameessa on korkea vyötärö, mikä peittää yhden sun toisen pömpötyksen. Paita on jo vuosia vanha, aikanaan räätälin mulle ompelema ja se sopii hyvin juuri tälläisen kapealinjaisen hameen kanssa. Myös tiukkojen mustien farkkujen kanssa olen pitänyt tuota usein. Myös hame ja jakku (Hugo Boss) ovat pari vuotta vanhoja mutta kun niin kauan, kuin kangas on ryhdikäs, ei nukkaannu tai muuten näytä kulumisen merkkejä niin saa pysyä käytössä.





Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

perjantai 4. joulukuuta 2015

Luottovaatetuksessa päivään kuin päivään

Tämän päivän asussa on oltu monet päivät toimistolla, luottovaatetuksen aatelia minun kaapistani. Luottohame yhdistettynä simppeliin mustaan neuleeseen on mukava ja sopii talven viileisiin päiviin. Napillinen neule ja siisti paita ja tällä hameella kelpaa käydä asiakkaalla. Tänään ei olla toimistolla, vaan vapaalla: hameen kanssa oli mukavampi sovittaa vaatteita shoppailukierroksella Bicester villagessa Lontoon lähistöllä!



Hame: Cristelle & Co
Neule: H&M

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Pikkujoulumekon naamioiminen toimistokelpoiseksi

Ja taas oli kemut heti työpäivän päätteeksi. Mukavuudenhaluinen kun olen, en jaksanut kantaa montaa asua mukanani töihin. Tällä kertaa lähdin liikkeelle siitä, mitä haluaisin laittaa päälleni illalla ja sen jälkeen vasta, miten siitä muokkaan päiväksi ns. toimistokelpoisen.

Mekoksi valikoitui yksi luottomekoistani - se toimii lähes tilaisuudessa kuin tilaisuudessa (kyläilyissä, ravintolaillallisella, lasten synttäreillä, pikkujouluissa tai lähes missä kemuissa vain). Ihastuin Elloksen kuvastossa ensin tämän mekon punakirjavaan versioon ja lopulta en osannut päättää kumman tilaisin, niin tilasin molemmat. Punakirjavaa olen käyttänyt vain kerran (työpaikan pikkujouluissa vuonna 2012) ja tätä mustaa varmaan kymmenen kertaa..

Haasteena toimistokäyttöön naamioimisessa on se, että mekossa on helmaa suhtellisen runsaasti: kellohelman alla on vielä pari kerrosta tylliä. Sen "jemmaaminen" ei onnistu kovin helposti, joten piti miettiä, miten muuta kokonaisuutta hillitisi. Vaaleampi tai värikkäämpi (tai ei ainakaan musta) neule päälle ja rento huivi keventäsi asua. Löysin beigen ohuen neuletakin ja samaa sävyä olevan huivin, jotka rentouttivat asua hyvinkin paljon. Helma ei ihan hirveästi hypännyt silmille, vai mitä?


Ja tältä asu näytti illalla ilman "lisäkerroksia". Lisäsin vielä bling bling -korvikset ennen juhlia. Harmitti, etten tajunnut ottaa pikkukenkiä mukaan, koska nuo saappaat olivat turhan "raskaat" tähän lookiin. Itseasiassa kemuissa olinkin suurimmaksi osaksi ilman kenkiä kokonaan. :)


Mekko: Ellos
Neule: IvoNikkolo
Huivi: Becksöndergaard
Kengät: Ecco